Verovähennys koulutuksista
Tiesitkö, että henkilöstön kouluttamisesta voi saada ylimääräisen vähennyksen verotuksessa? Neuvomme sinulle missä tapauksissa ja miten koulutusvähennyksen voi saada sekä tarjoamme vastaukset yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin.
Alta löydät eri aihealueisiin eriteltyä tietoa. Mikäli et löydä vastausta kysymykseesi, voit kysyä meiltä suoraan puhelimitse tai sähköpostitse.
Mikä on koulutusvähennys?
Työnantajan koulutusvähennyksen tavoitteena on edistää työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä, muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä tarjoamalla suunnitelmallista koulutusta.
Koulutusvähennys on työantajan verotuksessa tehtävä lisävähennys, joka on laskennallisesti noin puolet koulutusajan palkkakuluista. Lisävähennyksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Vähimmäismäärä on 1 koulutuspäivä eli 6 tuntia koulutusta työntekijää kohden. Tämän lisäksi koulutuksesta syntyneet menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuten aikaisemminkin.
Ketä koulutusvähennys koskee?
Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lain piirissä ovat kaikki yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat. Työsuhteen kestolla tai laadulla ei ole vaikutusta soveltamiseen, vaan lain piirissä ovat niin koko- kuin osa-aikaisesti työskentelevät työntekijät sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat. Vuokratyöntekijät, toimitusjohtajat ja yrittäjät (esim. elinkeinonharjoittaja tai osakeyhtiön ainoa osakas) jäävät lain soveltamisen ulkopuolelle. Koulutusvähennystä ei saa myöskään sellaisten työntekijöiden koulutuksesta, joiden palkkakustannuksiin on verovuonna myönnetty palkkatukea.
Edellytykset koulutusvähennyksen saamiselle?
- Yrityksen on laadittava koulutussuunnitelma koko henkilöstön osalta esim. henkilöstöryhmittäin. Suunnitelmaan ei tarvitse yksityiskohtaisesti kirjata koulutuksia, vaan yleisempi kuvaus riittää. Suunnitelma pitää olla laadittuna ennen työntekijöiden koulutusta, mutta sitä voi päivittää verovuoden aikana.
- Työnantajan on maksettava koulutuksen ajalta palkkaa. Koulutusvähennystä ei saa työntekijän loma- tai vapaa-aikanaan käymästä koulutuksesta.
- Työntekijän on osallistuttava koulutukseen. Vähennystä ei saa, jos työntekijä on esim. sairauden takia estynyt osallistumasta koulutuspäivään.
- Työnantajan on laadittava työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys, josta selviää koulutussuunnitelman toteutuminen ja koulutusvähennysten edellytysten täyttyminen. Selvityksessä on mainittava, mihin koulutussuunnitelman kohtaan koulutus sisältyy, koulutuksen perustiedot (esimerkiksi kurssikirje, josta käy ilmi koulutuksen sisältö) sekä koulutuksen kesto.
Minkälaisesta koulutuksesta lisävähennyksen saa?
- Koulutuksen oltava työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja/tai kehittää työntekijän ammatillista osaamista nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä sen hetkisen työnantajan palveluksessa
- Koulutuksen on oltava ohjattua ja valvottua ja siihen käytetty aika on voitava todentaa
- Koulutus voi olla esimerkiksi ulkopuolisen järjestämä kurssimuotoinen koulutus, seminaari tai konferenssi tai yrityksen itse järjestämä sisäinen koulutus.
- Koulutuksen tarkoituksena voi olla myös, että työntekijä suorittaa lakisääteisen luvan tai todistuksen, jota hän tarvitsee työssään
- Koulutusvähennystä EI SAA perehdytyksestä tai työhönopastuksesta
- Koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään tunti. Koulutusvähennyksen saa vain kokonaisen koulutuspäivän (6 tuntia) perusteella.
FAQ: usein esitetyt kysymykset
Minkälaisesta koulutuksesta koulutusvähennyksen saa?
Vähennykseen oikeuttavista koulutuksista ei ole mahdollista antaa tyhjentävää listaa. Perusedellytyksenä koulutukselle on, että se perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan ja liittyy työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin. Koulutus voi liittyä työntekijän ammatillisen osaamisen kehittämiseen tai ylläpitämiseen. Lisäksi koulutus voi liittyä työhyvinvointiin, ajankäytön hallintaan tai muuhun yleiseen työssä suoriutumiseen. Koulutus voi olla osa työntekijän perus- tai jatkotutkintoa. Lain tavoitteena on kannustaa työnantajaa lisäämään työntekijöiden koulutusta.
Koulutusvähennystä ei saa perehdytyksestä tai työnopastuksesta. Perehdytys liittyy usein työsuhteen alkuun tai uusiin työtehtäviin siirtymiseen. Perehdyttäminen on yleisempää yrityksen toimintamallien esittelyä ja työnopastus puolestaan enemmän varsinaisen työtehtävän tekemisen opastusta ja tekemistä. Työnopastusta on esimerkiksi työn oikean tekemistavan tai työohjeiden opettaminen.
Esimerkki: Valmisruokia valmistavan yrityksen työntekijä Antti on siirtymässä uusiin tehtäviin – tuotantolinjalta asiakaspalveluun. Antti käy yrityksen järjestämän viisipäiväisen kurssin ”viikossa asiakaspalvelijaksi”. Kurssin ajalta Antille maksetaan palkkaa. Lisäksi Antti saa vielä ensimmäisen työpäivän ajan opastusta yrityksen puheluohjelman käyttöön ja kuuntelee muiden asiakaspalvelussa työskentelevien puheluita. Asiakaspalvelutyöhön valmistava kurssi on koulutusvähennykseen oikeuttavaa koulutusta, jonka perusteella yritys voi hakea koulutusvähennystä kolmelta päivältä. Ensimmäisen työpäivän koulutus on perehdyttämistä ja työnopastusta, joiden perusteella koulutusvähennystä ei saa.
Miten lasketaan vähennykseen oikeuttavan koulutuksen kesto?
Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Sillä ei ole merkitystä, onko työntekijä ollut verovuonna osa-aikainen tai määräaikainen, vaan koulutusvähennyksen saa todellisen osallistumisen perusteella.
Koulutusvähennyksen vähimmäismäärä on 1 koulutuspäivä työntekijää kohti eli 6 tuntia koulutusta. Koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yksi tunti eli 60 minuuttia. Koulutusvähennyksen saa vain kokonaisen koulutuspäivän perusteella. Yksi koulutuspäivä kestää 6 tuntia. Kuuden tunnin koulutus voi kuitenkin jakautua useammalle päivälle, kunhan kukin koulutusjakso kestää vähintään 60 minuuttia. Lyhyet virkistystauot voidaan lukea osaksi koulutusta. Ruokatauko tai muu pidempi tauko ei ole osa koulutusta.
Esimerkki: Yritys järjestää asiakaspalvelussa työskenteleville työntekijöilleen englannin kielen kurssin. Kurssi pidetään kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan, kymmenen viikon ajan. Koulutus kestää yhteensä 20 tuntia, joten yritys saa koulutusvähennyksen kolmelta koulutuspäivältä (3 x 6 tuntia, yhteensä 18 tuntia) koulutukseen osallistunutta työntekijää kohden.
Esimerkki: Maatilalla työskentelee kaksi työntekijää, Matti ja Liisa. Matti on verovuoden aikana osallistunut yhteen koko päivän kestäneeseen koulutukseen. Liisa on ollut koulutuksessa kymmenenä päivänä. Työnantaja voi vaatia koulutusvähennystä neljältä päivältä (3+1).
Esimerkki: Yrityksessä työskentelevät Mari, Niko ja Raija ovat osallistuneet yrityksen järjestämään koulutukseen. Mari on ollut koulutuksessa 8 tuntia, Niko 19 tuntia ja Raija 3 tuntia. Yritys voi vaatia koulutusvähennystä yhteensä neljältä päivältä: Marin koulutuksen osalta yhdeltä päivältä ja Nikon koulutuksen osalta kolmelta päivältä. Raijan koulutuksen perusteella koulutusvähennystä ei voi vaatia, koska koulutuspäivän kuuden tunnin vähimmäisvaatimus ei täyty.
Miten koulutusvähennys lasketaan?
Koulutusvähennys lasketaan kertomalla yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien lukumäärällä ja jakamalla näin saatu tulo luvulla 2.
keskimääräinen päiväpalkka x koulutuspäivien lukumäärä / 2
Lisävähennyksen määräksi tulee näin puolet koulutuspäivien laskennallisista palkkakustannuksista.
Esimerkki: Työnantajan palveluksessa työskentelee 55 kokoaikaista työntekijää. Kaikki ovat osallistuneet yhteen koko päivän kestävään koulutukseen, jota oli yhteensä 6 tuntia. Yrityksen 8 esimiestä osallistuvat lisäksi kolme päivää kestävälle esimieskurssille. Asiakaspalvelussa työskentelevät 10 henkilöä osallistuvat 10 viikon ajan ruotsin kielen kurssille, joka kestää tunnin kerrallaan. Yhteensä ruotsin opetusta on 10 tuntia. Kaikki koulutus perustuu yrityksessä laadittuun koulutussuunnitelmaan.
Esimiehet, 8 henkilöä, ovat osallistuneet kolmen päivän esimieskoulutukseen sekä kaikille yhteiseen yhden päivän kestäneeseen koulutukseen, eli yhteensä heillä on ollut 4 päivää koulutusta. Koulutusvähennystä voi vaatia vain 3 päivältä työntekijää kohti, joten esimiesten koulutuksen perusteella koulutusvähennystä voi vaatia yhteensä 24 päivältä (3 x 8).
Asiakaspalvelussa työskentelevien 10 henkilön koulutuksen perusteella koulutusvähennystä voi vaatia 2 päivältä työntekijää kohden, yhteensä 20 päivältä. Kielikoulutuksesta tulee yksi kokonainen koulutuspäivä eli 6 tuntia. Lisäksi asiakaspalvelijat ovat osallistuneet kaikille yhteiseen koko päivän koulutukseen.
Muiden työntekijöiden koulutusten perusteella koulutusvähennystä voi vaatia yhden koulutuspäivän verran eli yhteensä 37 päivää (55 – 18), kun esimiesten ja asiakaspalvelijoiden osalta koulutuspäivät on laskettu erikseen.
Yhteensä koulutusvähennykseen oikeuttavia koulutuspäiviä on 81 (24 + 20 + 37).
Yrityksen verovuosi on kalenterivuosi ja työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevat palkat ovat verovuonna 2 250 000 euroa. Keskimääräinen työntekijämäärä on 55.
Keskimääräinen päiväpalkka on 204,55 euroa. (2 250 000 e / 55 = 40 909,09 e, 40 909,09 e / 200 = 204,55 e)
Koulutusvähennyksen määrä on yhteensä 8 284,28 euroa (204,55 e x 81 pv / 2).
Miten lasketaan keskimääräinen päiväpalkka?
Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla ensin työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma työnantajan keskimääräisellä työntekijämäärällä. Näin saatu osamäärä jaetaan vielä luvulla 200. Päiväpalkan jakajana käytetään lukua 200 vuodessa olevien 258 arkipäivän sijasta. Tämä vastaa palkkasumman korottamista noin 25 %. Korotus vastaa työnantajan keskimääräisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
Esimerkki: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma verovuodelta on 154 000 euroa. Työnantajan verovuosi on 12 kuukautta. Keskimääräinen työntekijämäärä on 4. Keskimääräinen päiväpalkka on 192,50 euroa (154 000 € / 4 = 38 500 €, 38 500 € / 200 = 192,50 €).
Miten lasketaan keskimääräinen työntekijämäärä?
Työntekijänä pidetään työnantajaan työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisessa työsopimussuhteessa olevaa työntekijää. Keskimääräinen työntekijämäärä lasketaan verovuodelle. Laskentatapaa ei ole lainsäädännössä määritelty.
Keskimääräisenä työntekijämääränä voidaan pitää työnantajan teettämien henkilötyövuosien summaa. Henkilötyövuodella tarkoitetaan kokopäivätyötä tekevän työntekijän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikaiset ja määräaikaiset tai muuten osan vuotta työskennelleet huomioidaan suhteellisina osuuksina. Esimerkiksi 6 kuukautta kokoaikaisesti työskennellyt työntekijä vastaa 0,5:ttä henkilötyövuotta. Työntekijän, joka tekee 80 %:sta työaikaa, henkilötyövuosimäärä lasketaan 0,8 vuodeksi.
Esimerkki: Työnantaja palkkaa työntekijän ajalle 1.6.–31.8. eli kolmeksi kuukaudeksi. Työntekijän määräaikainen työsuhde vastaa 0,25:ttä henkilötyövuotta.
Miten koulutusvähennystä vaaditaan?
Koulutusvähennystä vaaditaan veroilmoituksen antamisen yhteydessä. Elinkeinotoiminnan koulutusvähennystä vaaditaan lomakkeella 79 ja maatalouden koulutusvähennystä lomakkeella 79A.
Koulutusvähennyksen perusteista laadittuja työntekijäkohtaisia selvityksiä ja koulutussuunnitelmaa ei tarvitse liittää veroilmoitukseen. Verohallinto pyytää niitä tarvittaessa.
Lähde: Verohallinto
Koulutusten hallinnointipalvelua käyttävät asiakkaamme saavat tiedot koulutusvähennystä varten automaattisesti.
Lue lisää koulutusten hallinnointipalvelusta.
